Siljan kuntavaaliohjelma 2021

Kaikessa on kyse kestävyydestä

Haluan luoda kestävän Helsingin. Kaupungin, jossa ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys yhdistyy. Helsingin tulee olla avoin, tulevaisuuteen suuntautunut, monikulttuurinen ja kansainvälinen kaupunki. Kaupunki, jossa päättäjät käyvät vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa ja joka tarjoaa kaupunkilaisille viheralueita ja kulttuuria. Helsingin tulee olla yrityksille houkutteleva kaupunki ja paikka, jossa luodaan innovaatioita ja kasvua. Helsingin pitää olla kaupunki jossa voimme elää ja liikkua ympäristöystävällisesti ja kaupunki, jossa lapsemme saavat korkealaatuisen koulutuksen ja seniorit saavat hyvää hoitoa ja hoivaa. Yhdessä ratkaisemme ilmastokysymyksen suuremmalla kunnianhimolla. Uskon pohjoismaiseen hallintokulttuuriin, edellytyksiin yrityksille ja oikeuksia kuluttajille ja että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.

Liberaali ajattelu on politiikkani ydin. Keskiössä on jokaisen ihmisen oikeus omiin valintoihinsa, mutta myös vastuu omasta toiminnastaan ja muista ympäristössään. Yksittäisten ihmisten turvallisuuden tunne edellyttää toimivaa oikeusturvaa mutta samaan aikaan jokaisella on vastuu kohdella lähimmäisiään kunnioituksella ja avoimin mielin.

Helsingin tulee olla nykyaikainen kaupunki, jota kuvailee vapaus, kestävyys, avoimuus, demokratia ja tasa-arvo. Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus on rikkaus Helsingille. Tarvitsemme kunnioitusta rasismin ja syrjinnän sijaan. Tasa-arvon tulee olla osa kaikkea päätöksentekoa kaikilla tasoilla koko yhteiskunnassa.

 

EKOLOGINEN KESTÄVYYS

Helsingin tulee olla johtava ympäristökaupunki ja tähdätä hiilineutraliuuteen vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto ja ympäristö ovat kaikkein tärkeimmät kysymykset pitkällä aikavälillä. Ympäristöasiat eivät ole yksittäisiä kysymyksiä vaan ne tulee huomioida osana laajempaa kokonaisuutta. Kestävät ympäristöpäätökset määrittävät meidän kaikkien – myös tulevien sukupolvien – olemassaoloa ja elämää kaupungissa, jossa on puhdas ilma ja puhdasta vettä. Pitää olla helppoa valita ympäristöystävällinen elämäntapa Helsingissä.

Miten teemme sen

Helsingillä on tänään kattava toimenpideohjelma hiilineutraalin Helsinki puolesta. Jotta ohjelma olisi tarpeeksi kunnianhimoinen ja huomioi kehityksen, ohjelmaa ja sen tavoitteita tulee tarkistaa tulevalla valtuustokaudella. Rakennuksien lämmitys, liikenneratkaisut ja sähkönkulutus pitää olla keskiössä päästöjen supistamisessa. Meidän tulee siirtyä uusiutuvaan energiaan ja panostaa innovatiivisiin ratkaisuihin jotka sopeutuvat ympäristöön. Monipuolinen energiantuotanto antaa parempia mahdollisuuksia vähentää öljyn ja kaasun maahantuonnin riippuvuutta. Yksityishenkilöillä, taloyhtiöllä ja kaupungin eri virastoilla pitää olla mahdollisuudet olla energiaomavaraisia, ei ainoastaan teoriassa vaan myös käytännössä. Byrokraattiset ja tekniset esteet pitää poistaa.

Kierrätystä ja jätteiden vähentämistä pitää tehostaa. Yksityishenkilöitä ja teollisuutta on kannustettava tarkistamaan omia käytäntöjään. Uudisrakentamisessa materiaalien elämänpolun ja energiatehokkuuden pitää olla todellinen – ei vaan teoreettinen.

Ilmastofiksulla ruoalla on vaikutusta

Ruokavalintamme vaikuttavat luontoon. Luodaksemme laajan ja ympäristöystävällisen ruokakulttuurin Helsinkiin, tulee edistää ekologista, ilmastofiksua ja paikallisesti valmistettua ruokaa. Rekoryhmiä ja muita tapaamispaikkoja, jossa tuottajat ja helsinkiläiset kohtaavat tulee mahdollistaa. Meidän tulee myös luoda tilaa kaupunkiviljelylle. Julkisissa hankinnoissa ympäristökriteerit, kuten ekologiset tuotteet, tulee huomioida.

Kestävämpi Itämeri ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen

Biologisen moninaisuuden varmistamisen kannalta meidän pitää suojella viheralueita. Meret kattavat kaksi kolmasosaa maailman pinta-alasta ja Helsinki on merenläheinen kaupunki. Panostaminen merten suojeluun ja ennallistamiseen, tukee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää hiilidioksidia ilmassa. Itämeren saastumisen ehkäiseminen on Itämeren maiden ja kaupunkien erityisintressissä.  Yhteistyötä on kehitettävä lisätoimenpitein ja Helsingin pitää ottaa aktiivinen rooli yhteistyössä. Yhteistyön tulee keskittyä ympäristönsuojeluun; on oltava valmius taistella öljypäästöjä vastaan ja satamissa on tarjottava laivoille mahdollisuus jätteenpäästöön.

Keskuspuistoa ei saa kaventaa

Helsingin merenläheinen sijainti on ainutlaatuinen ja sitä tulee hyödyntää. Kaupungin arvokkaita viheralueita on vaalittava. Ne vaikuttavat helsinkiläisten hyvinvointiin ja houkuttelevat myös turisteja puhtaaseen, rauhalliseen ja koskemattoman luonnon kaupunkiin. Kaupunkilaisille käytettävissä olevat viheralueet ovat tärkeitä viihtyvyyden kannalta ja ne tukevat hyvinvointia.  On ikävää, että yleiskaava vuodelta 2016 nakertaa Keskuspuistoa reunoista ja mahdollisia tulevia suunnitelmia, jossa nähdään samantapaista kehitystä ei voida hyväksyä.

Moderni julkinen liikenne houkuttelevaan hintaan

Helsingin liikennejärjestelyn tulee seurata yhteiskunnan kehitystä. On oltava taloudellisesti ja ajallisesti kannatettavaa valita vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Siksi on jälleen otettava käyttöön yhden vyöhykkeen lippuja julkisessa liikenteessä. Tarvitaan loogisesti yhdistettyjä kevytliikenneväyliä ja joukkoliikenteen tulee olla kohtuuhintainen, moderni sekä luotettava. Jos lisää katuja muutetaan pelkästään kevytliikenteen käyttöön, olisi syytä tarkemmin selvittää keskustatunnelin tarve ja kustannus. Tarvitsemme toimivia ratkaisuja raskaalle liikenteelle, joka tulee satamista. Esimerkiksi liikenneratkaisut tämän suhteen ovat Jätkäsaaressa kestämättömiä.

 

TALOUDELLINEN KESTÄVYYS

Vastuullinen, kestävä ja pitkäjänteinen julkinen talous on toimivan hyvinvoinnin perusta. Helsingissä on tehtävä työllisyyttä kannustavaa politiikkaa, joka antaa yrityksille edellytykset toimia ja kasvaa. Korkea työllisyys tukee kaupungin taloutta ja antaa samalla vakautta julkisille palveluille. Uudet työpaikat syntyvät pieni- ja keskikokoisissa yrityksissä, ja siksi näille pitää antaa mahdollisuuksia onnistua kaupungin julkisissa hankinnoissa. Helsingin on oltava hyvä kaupunki yrityksille toimia.

Miten teemme sen?

Helsinki ottaa vastuun työllisyyspalveluista, niin sanottujen kuntakokeilujen kautta. Jotta kaupungilla jatkossa olisi suurempaa vaikuttavuutta työllisyyspolitiikassa on tärkeätä, että kokeilut toteutetaan hyvin ja että työttömille suunnataan oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan. Koronapandemia on vaikuttanut rajusti nuorten työttömyyteen ja siksi erityisesti nuorten työllistymispalveluita on parannettava. Ohjaamotoimintaan on panostettava.

Kaupungin pitää uskaltaa tehdä myös suurempia investointeja. Helsingin kilpailijat eivät ole muut kaupungit Suomessa vaan suurkaupungit Itämeren ympärillä. Yritysten ja elinkeinoelämän on tunnettava, että Helsinki on heille hyvä kaupunki toimia ja heidän työntekijöille hyvä kotikaupunki. Meidän tulee panostaa kaupungin houkuttelevuuteen ja markkinointiin.

Kaupunginosien on saatava kehittyä

Kaupunkisuunnittelu on tehtävä yksilön tarpeiden näkökulmasta. Helsinkiläisille kaupunkisuunnittelu on keskeinen kysymys palvelujen toimivuuden, yritysten menestyksen ja yksilöiden arkipäivän sujuvuuden kannalta. Yksi Helsingin vahvuuksista on kaupunginosien yhteishenki ja eri kaupunginosien erityispiirteet. Kaupunginosien on edelleen voitava kehittyä viihtyisiksi paikoiksi asukkailleen. Samalla Helsingin keskustasta ei saa tulla museota. Keskusta tarvitsee oman elvyttämisstrategian, jotta se olisi elävä ja houkutteleva paikka sekä turisteille että helsinkiläisille.

Enemmän asuntoja viihtyisässä ympäristössä

Helsingissä on asuntopula. Rakentamisella on sosiaalinen vaikutus ja sen kautta voidaan tukea hyvinvointia ja luoda yhteenkuuluvuutta. Turhat normit ja autopaikkojen määrien vaatimukset eivät saa kuormittaa asuntojen hintaa siinä määrin kuin ne tekevät tänään. Asuntosuunnittelun tulee toimia kevyt- ja joukkoliikenteen suunnittelun yhteydessä. Paikoittain Helsingissä voidaan rakentaa tiheämmin ja korkeammalle, ja suurempien kiinteistöjen kunnostamisessa voisi olla joustavampaa lisärakentamista. Rakentamisen ja kunnostamisen yhteydessä on panostettava myös rakennusten ulkonäköön ja arkkitehtuuriin kaupungin viihtyisyyden parantamiseksi.

 

SOSIAALINEN KESTÄVYYS

Helsingin tulee olla kaupunki, jossa kaupunkilaiset voivat hyvin ja ovat onnellisia – kaupunki, jonka tunnusmerkki on inhimillisyys. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet antavat suuremmalla todennäköisyydellä pitkän ja terveen elämän. Yhteiskunnallisissa uudistuksissa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, keskiössä tulee olla ihmiset ja ihmisten tarpeet. Esimerkiksi sote-uudistuksen tulee keskittyä yksilöön ja miten julkinen puoli voi tarjota palveluja parhaalla mahdollisella tavalla, silloin kun niitä tarvitaan.

Palvelujen saatavuus omalla äidinkielellä, suomeksi ja ruotsiksi, on toimittava Helsingissä paremmin, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Yhteiskunnan nuorimmat oppivat parhaiten, jos koulutus on omalla kielellä. Ei ole hyväksyttävää, että ihminen ollessaan heikoimmillaan ja sairas, ei saa Helsingissä hoitoa tai hoivaa omalla äidinkielellään. Kaksikielisyyskomitean työ on tärkeä ja sen tulee jatkua.

Panostuksia vanhustenhoitoon

Vanhustenhoito Helsingissä ei toimi toivotulla tavalla. Kritiikki pitää ottaa tosissaan ja tilannetta on parannettava, jotta olisi tarpeeksi ennaltaehkäiseviä palveluja, että hoito kodissa turvataan ja että palvelut ylipäätänsä ovat korkealaatuisia, saatavilla oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. Tulee olla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja monipuolisia yksilölle sopeutettuja palveluja.

Laadukas varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta lisää tasa-arvoa

Kaikilla lapsilla tulee olla subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Se tukee työllisyyttä, luo tasa-arvoiset edellytykset lapsillemme ja tukee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Jotta tämä myös käytännössä toteutuisi tarvitsemme lisää varhauskasvatuspaikkoja. Varhaiskasvatuksen ja koulun yhteydessä olevan iltapäivätoiminnan henkilökunnan työsuhteita on edelleen parannettava, jotta yhä useampi valitsisi alan, ja jotta nykyiset työntekijät viihtyvät työssään.

Koulutus ehkäisee syrjäytymistä

Sivistystoimi tulee taloudellisesti olemaan kunnan suurin toimiala, jos sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään pois kunnan vastuulta.  Se voi sinänsä olla mahdollisuus sivistystoimelle, jos suurempaa kiinnostusta suunnataan koulutuksen laatuun. Perusopetuksen pitää olla tasa-arvoinen ja antaa parhaat mahdolliset tulevaisuuden edellytykset lapsille ja nuorille.

Nuorten osuus Helsingissä on suuri ja on tärkeätä, että jokaiselle löytyy toisen asteen koulutuspaikka. Nuorilla, joilla ei ole koulutuspaikkaa tai oppisopimuskoulutuspaikkaa, on suuri riski marginalisoitua. Nuorisotyöllä Helsingissä on suuri vastuu ja meillä pitää myös tulevaisuudessa olla erilaisia nuorille suunnattuja tukimuotoja. Emme vielä tiedä millaisia seurauksia koronapandemialla on meidän nuorille. Siksi on keskeistä, että panostetaan nuorisotoimintaan ja varmistetaan että jokaisella nuorella on ainakin yksi aikuinen johon he voivat luottaa.

Nuorten psyykkinen hyvinvointi kaipaa lisäresursseja

Fyysinen hyvinvointi ei yksin tee ihmisestä tervettä. Psyykkistä hyvinvointia ei saa jättää huomiotta. Erityisesti nuorten psyykkinen hyvinvointi on otettava tosissaan ja tarpeelliset resurssit on löydettävä. Palveluiden on oltava nuorten lähellä.

Liikuntaa kaikille

Kannustaminen liikuntaan ja urheiluun nuorella iällä, johtaa terveellisiin elämäntapoihin ja tukee hyvinvointia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Säännöllinen liikunta jo nuorena johtaa todennäköisemmin siihen, että terveelliset elämäntavat jatkuvat myös vanhempana. Siksi on tärkeää, että jokainen löytää Helsingistä mieluisan liikuntamuodon; erityiskohteena lasten ja nuorten liikkuminen. Liikuntajärjestöt toimivat useimmiten vapaaehtoisvoimin ja tarvitsevat resursseja. Urheilun, lasten-, aikuisten- ja ammattitasolla, tulee olla tasa-arvoista.

Laaja kulttuurivalikoima lisää hyvinvointia

Kulttuuri tukee todistetusti yksilön hyvinvointia. Elävä ja moninainen kulttuuri rikastuttaa yhteiskuntaamme ja tukee ennaltaehkäisevällä tavalla hyvinvointia. Helsingillä on ja pitää myös tulevaisuudessa olla laaja kulttuurivalikoima. Se rikastuttaa kaupunkia visuaalisesti. Helsingin tulee olla viehättävä kotipaikkakunta, sekä kulttuurin ammattilaisille, että kulttuuri- ja taidelaitoksille.

Ei tilaa rasismille

On priorisoitava toimivaa kotoutumista heti henkilön saavuttua Helsinkiin. Helsinki voi ottaa vastaan enemmän pakolaisia ja lisätä kotoutumisen resursseja. Kotoutumisessa kielten oppiminen, työllisyys tai koulutus ja yhteenkuuluvuus ovat ensisijaisia. Yhteiskunnan rooli on myös todella tärkeä. Rasismi ja suvaitsemattomuus loukkaavat perusoikeuksia ja aiheuttavat kuiluja ihmisten välille. On tärkeää, että Suomi ja Helsinki eivät unohda perusaatteitaan, emmekä yhteiskunnassa anna tilaa nationalismille, rasismille ja muukalaisvihalle.