Siljan politiikka

Liberaali ajattelu on politiikkaani ydin. Keskiössä on jokaisen ihmisen oikeus omiin valintoihinsa, mutta myös vastuu toiminnastaan ja muista ympäristössään. Yksittäisten ihmisten turvallisuuden tunne edellyttää toimivaa oikeusturvaa. Mutta samalla jokaisella on vastuu kohdella lähimmäisiään kunnioituksella ja avoimin mielin.

Haluan luoda kestävän Helsingin. Kaupungin jossa ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys yhdistyy. Helsingin tulee olla avoin, monikulttuurinen, tulevaisuuteen suuntautunut ja kansainvälinen kaupunki. Kaupunki, jossa päättäjillä on vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa ja josta löytyy viheralueita ja kulttuuria. Helsingin tulee olla yrityksille houkutteleva kaupunki ja keskiö, jossa luodaan innovaatioita ja kasvua. Helsingin pitää olla kaupunki jossa voimme elää ja liikkua ympäristöystävällisesti ja kaupunki, jossa lapsemme saavat korkealaatuisen koulutuksen.

 

Ekologinen kestävyys

Helsingin ainutlaatuinen sijainti meren läheisyydessä ja monia hienoja viheralueita on puolustettava. Ne vaikuttavat helsinkiläisten hyvinvointiin ja houkuttelevat myös turisteja puhtaaseen, rauhalliseen ja koskettamattoman luonnon kaupunkiin. On ikävää, että uusi yleiskaava nakertaa Keskuspuistoa reunoista ja mutta mahdollisia tulevia suunnitelmia, jossa nähdään samantapaista kehitystä ei voida hyväksyä.

Helsingin tulee olla johtava ympäristökaupunki. Ympäristö on kaikkein tärkein kysymys pitkällä aikavälillä. Ympäristöasiat eivät ole yksittäiskysymyksiä vaan ne tulee huomioida osana laajempaa kokonaisuutta. Kestävät ympäristöpäätökset määrittävät meidän kaikkien – myös tulevien sukupolvien – olemassaoloa ja elämää kaupungissa, jossa on puhdas ilma ja puhdasta vettä. Pitää olla helppoa valita ympäristöystävällinen elämäntapa Helsingissä.

Meidän on sitouduttava vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020, 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 80 – 95 prosenttia vuoteen 2050 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Rakennuksien lämmitys, liikenneratkaisut ja sähkönkulutus pitää olla keskiössä päästöjen supistamisessa. Meidän tulee vähentää riippuvaisuutta fossiilisista polttoaineista ja sen sijaan panostaa ympäristöömme sopivaan uusiutuvaan energiaan. Hanasaaren voimalan lopettaminen on askel oikeaan suuntaan. Monipuolinen energiantuotanto antaa parempia mahdollisuuksia vähentää riippuvaisuutta öljyn ja kaasun maahantuonnista. Yksityishenkilöillä, talonyhtiöillä ja kaupungin eri virastoilla pitää olla mahdollisuudet olla energiaomavaraisia, ei ainoastaan teoriassa vaan myös käytännössä. Byrokraattiset ja tekniset esteet pitää poistaa.

Kierrättämistä ja jätteiden vähentämistä pitää tehostaa. Yksityishenkilöitä ja teollisuutta on kannustettava tarkistamaan omia käytäntöjään. Tarvitsemme enemmän tietoa ja parempia tapoja kierrättää muovia. Helsinki voisi olla ennalta kävijä muovipussien kieltämisessä. Uudisrakentamisessa materiaalien elämänpolun ja energiatehokkuuden pitää olla todellinen, eikä teoreettinen.

Ruokavalintamme vaikuttavat luontoon. Luodaksemme laajan ja ympäristöystävällisen ruokakulttuurin Helsinkiin, tulee edistää ekologista, ilmastofiksua ja paikallisesti valmistettua ruokaa. Reko ryhmiä ja muita tapaamispaikkoja, jossa maanviljelijät ja helsinkiläiset kohtaavat tulee kannustaa. Meidän tulee myös luoda tilaa kaupunkiviljelylle. Julkisissa hankinnoissa ympäristökriteerit, kuten ekologiset tuotteet, tulee huomioida.

Biologisen moninaisuuden varmistamisen kannalta meidän pitää suojella viheralueita. Itämeren saastumisen ehkäiseminen on Itämeren maiden ja kaupunkien erityisintressissä. Yhteistyötä on kehitettävä lisätoimenpitein ja Helsingin pitää ottaa aktiivinen rooli yhteistyössä. Yhteistyön tulee keskittyä ympäristönsuojeluun; on oltava valmius taistella öljypäästöjä vastaan ja satamissamme on tarjottava laivoille mahdollisuus jätteenpäästöön.

Helsingin liikennejärjestelyn tulee seurata yhteiskunnan kehitystä. On oltava taloudellisesti ja ajallisesti kannatettavaa valita matalapäästöisiä kulkuvälineitä. Tämän toimivuuden kannalta tarvitaan loogisesti yhdistettyjä kevytliikenneväyliä ja joukkoliikenteen tulee olla kohtuuhintainen, moderni sekä luotettava. Jos lisää katuja muutetaan pelkästään kevytliikenteen käyttöön, olisi syytä selvittää keskustatunnelin tarve ja kustannus.

 

Taloudellinen kestävyys

Vastuullinen, kestävä ja pitkäjänteinen julkinen talous on toimivan hyvinvoinnin perusta. Helsingissä on tehtävä työllisyyttä kannustavaa politiikkaa, joka antaa yrityksille edellytykset toimia ja kasvaa. Korkea työllisyys tukee kaupungin taloutta ja antaa samalla vakautta julkisille palveluille. Uudet työpaikat syntyvät pieni- ja keskikokoisissa yrityksissä, ja siksi näille pitää antaa mahdollisuuksia onnistua kaupungin julkisissa hankinnoissa. Helsingin on oltava hyvä kaupunki yrityksille toimia.

Kaupungin pitää uskaltaa tehdä myös suurempia investointeja. Helsingin kilpailijat eivät ole muut kaupungit Suomessa vaan suurkaupungit Itämeren ympärillä. Pitkäaikainen tavoite pitää olla tunnelin rakentaminen Tallinnaan, erityisesti nyt kun hankkeella on EU-rahoitusta suunnitteluvaiheelle. Yhteys Keskieurooppaan parantuisi merkittävästi ja olisi koko Suomen etu.

Uusi yleiskaava ei kaikin puolin ole onnistunut, mutta jatkotyö on kuitenkin aloitettava ja perustuttava ihmisten tarpeisiin. Kaupunkisuunnittelu on keskeinen kysymys palvelujen toimivuuden, yritysten menestyksen ja yksilöiden arkipäivän sujuvuuden kannalta.

Helsingissä on asuntopula. Rakentamisella on sosiaalinen vaikutus ja sen kautta voidaan tukea hyvinvointia ja luoda yhteenkuuluvuutta. Turhat normit ja autopaikkojen määrien vaatimukset eivät saa kuormittaa asuntojen hintaa siinä määrin kuin ne tekevät tänään. Asuntosuunnittelun tulee toimia kevyt- ja joukkoliikenteen suunnittelun yhteydessä. Paikoittain Helsingissä voidaan rakentaa tiheämmin ja korkeammalle, ja suurempien kiinteistöjen kunnostamisessa voisi olla joustavampaa lisärakentamista.

 

Sosiaalinen kestävyys

Helsingin tulee olla kaupunki, jossa kaupunkilaiset voivat hyvin ja ovat onnellisia – kaupunki, jota leimaa inhimillisyys. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet antavat suuremmalla todennäköisyydellä pitkän ja terveen elämän. Useassa uudistuksessa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikuttaa siltä, että keskiössä ei ole ihminen vaan rakenteet. Pitäisi olla päinvastoin.
Palvelujen saatavuus suomeksi ja ruotsiksi on toimittava Helsingissä paremmin, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Kaksikielisyyskomitean työ on tärkeä ja sen tulee jatkua.

Käynnissä oleva sote-uudistus tuo haasteita. Parasta olisi, että pääkaupunkiseudulle tehtäisiin oma ratkaisu, mutta näin ei näytä käyvän. Tämän takia on tärkeätä, että seurataan ja yritetään vaikuttaa uudistukseen parhaamme mukaan. Sosiaali- ja vanhustenhuollon tulisi jäädä kunnan hoidettavaksi ja kokonaisuudistuksen ulkopuolelle.

Vanhustenhuolto Helsingissä ei toimi toivotulla tavalla. Kritiikki pitää ottaa tosissaan ja tilannetta on parannettava, jotta olisi tarpeeksi ennaltaehkäiseviä palveluja, että hoito kodissa turvataan ja että palvelut ylipäätänsä ovat korkealaatuisia, saatavissa oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa mikäli henkilön olotila huononee. Tulee olla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja monipuolisia yksilölle sopeutettuja palveluja.

Helsingissä tulee myös tulevaisuudessa olla subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Se tukee työllisyyttä, luo tasa-arvoiset edellytykset lapsillemme ja tukee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Jotta tämä myös käytännössä toteutuisi tarvitsemme lisää päiväkotipaikkoja.

Koulutus tulee taloudellisesti olemaan kunnan suurin kysymys, jos maakuntauudistus astuu voimaan 2019. Se voi sinänsä olla mahdollisuus koulutukselle, jos suurempaa kiinnostusta suunnataan koulutuksen laatuun. Peruskoulutuksen pitää olla tasa-arvoinen ja antaa parhaat mahdolliset tulevaisuuden edellytykset lapsille ja nuorille.

Nuorten osuus Helsingissä on suuri ja siksi on tärkeätä, että jokaiselle löytyy koulutus- tai työpaikka. Nuorilla pitää peruskoulun jälkeen olla mahdollisuudet jatkokoulutukseen. Nuorilla, joilla ei ole koulutus- tai työpaikkaa johon mennä, on suuri riski marginalisoitua. Nuoristyöllä Helsingissä on tärkeä vastuu ja meillä pitää myös tulevaisuudessa olla eri nuorille suunnattuja tukimuotoja samassa paikassa.

Kannustaminen liikuntaan ja urheiluun nuorella iällä johtaa terveellisin elämäntapoihin, ja tukee hyvinvointia lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Säännöllinen liikunta jo nuorena johtaa todennäköisemmin siihen, että terveelliset elämäntavat jatkuvat myös vanhempana. Siksi on tärkeätä, että jokainen löytää Helsingistä mieluisan liikuntamuodon, erityiskohteena lasten ja nuorten liikkuminen. Liikuntajärjestöt toimivat useimmiten vapaaehtoisvoimin ja tarvitsevat tukea. Urheilun, lasten-, aikuisten- ja ammattitasolla, tulee olla tasa-arvoista sukupuolten välillä.

Fyysinen hyvinvointi ei yksin tee ihmisestä tervettä. Psyykkistä hyvinvointia ei saa jättää huomiotta. Erityisesti nuorten psyykkinen hyvinvointi on otettava tosissaan ja tarpeelliset resurssit on löydettävä. Palveluiden on oltava nuorten lähellä.

Kulttuuri tukee todistetusti yksilön hyvinvointia. Elävä ja moninainen kulttuuri rikastuttaa yhteiskuntaamme ja tukee ennaltaehkäisevällä tavalla hyvinvointia. Helsingillä on ja pitää myös tulevaisuudessa olla laaja kulttuurivalikoima. Se rikastuttaa kaupunkia visuaalisesti, mutta ensisijaisesti kulttuuri on olemassa ihmisille.

Huolimatta siitä, että pakolaisten vastaanottoa pitäisi jakaa kaikkien kuntien välille, Helsinki voi ottaa vastan enemmän ihmisiä ja tehdä enemmän kotoutumisen puolesta. On priorisoitava toimivaa kotoutumista heti ihmisen saavuttua Helsinkiin. Kotoutumisessa kielten oppiminen, työllisyys tai koulutus ja yhteenkuuluvuus ovat ensisijaisia. Yhteiskunnan rooli on myös todella tärkeä. Rasismi ja suvaitsemattomuus loukkaavat perusoikeuksia ja aiheuttavat lohkoja ihmisten välille. On tärkeää, että Suomi ja Helsinki eivät unohda perusaatteitaan, emmekä yhteiskunnassa anna tilaa nationalismille, rasismille ja muukalaisvihalle.