Siljan politiikka

Helsinki – enemmän kuin pelkkä kaupunki

Minun Helsinkini on avoin, tulevaisuuteen suuntautunut, monikielinen, turvallinen ja kansainvälinen kaupunki, jossa asukkaat ovat mukana päätöksenteossa. Politiikkani perustuu vapauteen, kestävyyteen, avoimuuteen, demokratiaan ja tasa-arvoon. Nämä arvot ovat entistä tärkeämpiä maailmassa, jossa ne kohtaavat yhä kovempaa vastustusta.

Minulle erityisen tärkeät asiat :

EKOLOGISESTI KESTÄVÄ HELSINKI

  • Helsingin on oltava johtava ilmastokaupunki – kaupungin ilmasto-ohjelman on oltava kunnianhimoisempi, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan.
  • Lisää vihreitä ja kestäviä ratkaisuja lämmitykseen, rakentamiseen, energiantuotantoon ja liikenteeseen.
  • Kaupungin tarjoaman ruoan on oltava ilmastoystävällisempää: tukea REKO-toiminnalle, kaupunkiviljelylle ja kestäville hankinnoille.
  • Kaikilla helsinkiläisillä on oikeus lähiluontoon: kaupunginosien on oltava vihreämpiä ja luonnon helposti ulottuvissa . Keskuspuisto on säilytettävä.
  • Myös kaupungissa tarvitaan luonnon monimuotoisuutta – suojellaan arvokkaita luontoalueita ja herkkiä ympäristöjä.
  • Helsingin saariston on oltava puhdas! Merentäyttöä tulee välttää, ja ympäristöyhteistyötä muiden Itämeren kaupunkien kanssa on lisättävä.
  • Joukkoliikenteen on oltava houkutteleva vaihtoehto kohtuullisilla hinnoilla ja toimivilla aikatauluilla.

TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ HELSINKI

  • Helsingin on oltava edistyksellinen kaupunki, joka houkuttelee yrityksiä, innovaatioita ja osaajia.
  • Lisää työpaikkoja ja korkeampi työllisyysaste – kaupungin on panostettava aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, erityisesti nuorten työllistymiseen.
  • Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä ja panostettava yksilöllisiin kotoutumisratkaisuihin.
  • Maailman älykkäin kaupunki: panostetaan innovaatioihin ja kehitykseen yhteistyössä kaupungin, yksityisen sektorin ja korkeakoulujen kanssa. Lisää opiskelupaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin.
  • Helsinki on liian kallis kaupunki – kunnallisveroa ei tule nostaa.
  • Liikennepolitiikassa tarvitaan ratkaisuja, ei vastakkainasettelua: kaikkien liikkumistapojen on toimittava sujuvasti – oli kyseessä kävely, pyöräily, julkinen liikenne tai autoilu.
  • Kun katuja muutetaan kävely- ja pyöräilyväyliksi, on mahdollistettava läpiajo kaupungin huoltotunnelin kautta. Tarvitaan myös tunneli Länsisatamasta Länsiväylälle.
  • Tietyöt eivät saa estää sujuvaa liikkumista – kaupungin on varmistettava, että liikenne toimii turvallisesti myös työmaiden aikana.
  • Lisää elinvoimaa keskustaan ja viihtyisämpiä kaupunginosia – tarvitaan kunnianhimoinen strategia keskustan kehittämiseen ja samalla panostusta kaikkien alueiden viihtyisyyteen.
  • Asuntoja viihtyisässä ympäristössä: toimivat ratkaisut joukkoliikenteeseen ja kaupunkisuunnitteluun, enemmän huomiota arkkitehtuuriin ja asuinalueiden viihtyisyyteen.
  • Rakentamisen ei tule olla tarpeettoman vaikeaa ja kallista – turhat säädökset on tarkasteltava uudelleen. Paikoin tulee olla mahdollista rakentaa tiiviimmin ja korkeammalle, jotta viheralueet voidaan säilyttää. Täydennysrakentamista on edistettävä remonttien yhteydessä. Östersundomin suunnittelu on edettävä.

SOSIAALISESTI KESTÄVÄ HELSINKI

  • Helsingin tulee olla maailman onnellisin pääkaupunki maailman onnellisimmalle kansalle – kaupungin on oltava ihmisiä varten.
  • Palvelujen saaminen omalla äidinkielellä on toimittava paremmin, erityisesti terveydenhuollossa ja koulutuksessa.
  • Ikäihmisten hoivan on toimittava: riittävästi ennaltaehkäiseviä palveluja, kotihoitoa ja laadukkaita palveluasumisratkaisuja.
  • Hyvä varhaiskasvatus ja iltapäiväkerhot edistävät tasa-arvoa – subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on säilytettävä ja ryhmäkoot pidettävä kohtuullisina. Helsinki tarvitsee parempia työoloja varmistaakseen osaavan ja työssään viihtyvän henkilöstön.
  • Koulutus ehkäisee syrjäytymistä – perusopetuksen on oltava tasa-arvoista ja tarjottava lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään. Kaikille helsinkiläisille on taattava riittävästi toisen asteen opiskelupaikkoja sekä suomeksi että ruotsiksi.
  • Nuorten mielenterveys tarvitsee lisää resursseja, mukaan lukien matalan kynnyksen palvelut ja varhaiset tukitoimet.
  • Liikunta kuuluu kaikille! Liikuntapalveluiden on oltava kaikkien ulottuvilla, erityisesti lasten ja nuorten.
  • Kulttuuri lisää hyvinvointia! Eloisa ja monipuolinen kulttuurielämä rikastuttaa yhteiskuntaa ja tekee Helsingistä viihtyisämmän, hauskemman ja vetovoimaisemman kaupungin.
  • Helsingissä ei ole sijaa rasismille ja syrjinnälle – emme tingi perusarvoistamme tai perusoikeuksista. Voimme ottaa vastaan enemmän pakolaisia ja panostaa kotouttamiseen, esimerkiksi priorisoimalla kielikoulutusta, työllistymistä, koulutusta ja yhteisöllisyyttä.

Helsinki – enemmän kuin pelkkä kaupunki

Minun Helsinkini on avoin, tulevaisuuteen suuntautunut, monikielinen, monikulttuurinen, turvallinen ja kansainvälinen kaupunki – kaupunki, jossa päättäjät käyvät jatkuvaa vuoropuhelua asukkaiden kanssa. Helsinki tarvitsee vihreitä alueitaan ja kohtaamispaikkojaan sekä rikasta kulttuurielämää samalla kun luomme yrittäjille houkuttelevan kaupungin, innovaatiokeskuksen ja mahdollisuuksien paikan. Helsingissä meidän tulee voida asua ja liikkua ympäristöystävällisesti. Lastemme on saatava korkealaatuista opetusta, ja vanhuksemme on saatava hyvää hoitoa ja hoivaa. Yhdessä ratkaisemme ilmastokysymyksen kunnianhimon ja tahdonvoiman avulla.

Minun politiikkaa ohjaa liberaali ajattelutapa. Jokaisella tulee olla vapaus tehdä omia valintojaan, mutta myös vastuu omista teoistaan ja ympärillään olevista ihmisistä. Kannatan modernia Helsinkiä, jota leimaavat vapaus, kestävyys, avoimuus, demokratia ja tasa-arvo. Ihmisiä tulee kohdella tasavertaisesti ja yhdenvertaisesti. Kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus on Helsingin rikkaus. Tarvitsemme kunnioitusta, osallisuutta ja yhteistyötä syrjinnän, rasismin ja tietoisen vastakkainasettelun sijaan. Tasa-arvon on oltava itsestäänselvä osa kaikkea päätöksentekoa yhteiskunnan kaikilla tasoilla. En suostu antamaan pimeyden voimille yliotetta!

EKOLOGINEN KESTÄVYYS

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka ovat Helsingin tärkeimpiä kysymyksiä ja määrittävät tulevaisuutemme suunnan. Helsingin on oltava johtava ilmastokaupunki, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä, nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuden. Ympäristökysymykset eivät koskaan ole irrallisia, vaan ne on aina käsiteltävä osana suurempaa kokonaisuutta. Kestävät ympäristöpäätökset luovat edellytyksiä tuleville sukupolville elää ja asua Helsingissä, jossa on puhdas ilma ja vesi. Selkeät ilmastotavoitteet tarjoavat innovatiivisille yrityksillemme mahdollisuuden menestyä. Helsingissä ympäristöystävällisen elämäntavan valinnan tulee olla helppoa.

Tarvitaan vielä vähemmän päästöjä

Helsingillä on jo kattava toimenpideohjelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, ja kaupunki on onnistunut merkittävästi vähentämään päästöjään. Haluan, että ohjelmaa päivitetään huomioimaan kehitys ja varmistamaan riittävä kunnianhimo. Suurimmat suorat päästölähteet Helsingissä ovat lämmitys, rakentaminen, liikenne ja sähkö – juuri näihin sektoreihin meidän on keskityttävä. Meidän on siirryttävä uusiutuvaan energiaan, vahvistettava edelleen viherrakennetta, panostettava sähköistykseen sekä kehitettävä innovatiivisia, ympäristöömme sopivia ratkaisuja. Kaupungin on lisättävä sekä luonnollisia että teknisiä hiilinieluja. Yksityishenkilöiden, taloyhtiöiden ja kaupungin eri toimijoiden tulee voida olla laajemmin energiaomavaraisia – ei vain teoriassa, vaan myös käytännössä.

Meidän on myös parannettava kierrätystä ja jätteen minimointia. Sekä teollisuutta että yksityishenkilöitä on kannustettava tarkastelemaan omia toimintatapojaan. Helsingissä on siirryttävä entistä enemmän kiertotalouteen sen sijaan, että tuotamme, ostamme, käytämme ja heitämme pois.

Ilmastoviisas ruoka tekee eron
Ruokavalintamme vaikuttavat ympäristöön. Jotta voimme luoda rikkaan ja ympäristöystävällisen ruokakulttuurin, Helsingin on edistettävä ekologista, ilmastoviisasta ja paikallisesti tuotettua ruokaa. Reko-jakelua ja muita kohtaamispaikkoja, joissa tuottajat ja helsinkiläiset voivat kohdata, tulee kannustaa ja tukea. Meidän on myös parannettava kaupunkiviljelyyn liittyviä edellytyksiä. Hankinnoissa ja ostoissa on asetettava ilmastokriteerit etusijalle.

Valmius Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden pelastamiseen
Helsingin on turvattava luonnon monimuotoisuus säilyttämällä luonnonalueita, suojelemalla ympäristöä ja lisäämällä viheralueiden määrää. Meret kattavat kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta, ja Helsinki on merenrantakaupunki. Helsingin tulee välttää meritäyttöjä ja vahvistaa asiantuntemustaan myös vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suhteen. Panostamalla merien elpymiseen tuemme biodiversiteettiä ja vähennämme ilmassa olevaa hiilidioksidia. Työtä Itämeren puhdistamiseksi on tehostettava, ja Helsingin tulee ottaa aktiivinen rooli yhteistyössä muiden Itämeren kaupunkien kanssa. Meidän on oltava valmiita torjumaan öljypäästöjä ja tarjottava aluksille jätehuoltopalveluita satamissamme.

Viheralueet eivät saa kutistua
Helsingin ainutlaatuista sijaintia meren äärellä ja sen upeita viheralueita on suojeltava. Ne edistävät helsinkiläisten hyvinvointia ja houkuttelevat turisteja kaupunkiin, jossa on puhdasta, rauhallista ja koskematonta luontoa. Kaikille avoimet viheralueet ovat tärkeitä kaupungin viihtyisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Keskuspuiston reuna-alueiden kaventaminen vuoden 2016 yleiskaavan seurauksena on ristiriidassa kaupungin muiden tavoitteiden kanssa, ja kaikki tulevaisuuden suunnitelmat, jotka edelleen pienentäisivät kaupungin suurinta viheraluetta, ovat täysin mahdottomia hyväksyä. Jokaisen kaupunkilaisen tulisi tuntea, että hänen lähialueellaan on ainakin yksi viihtyisä viheralue.

Moderni joukkoliikenne houkuttelevaan hintaan
Helsingin liikennesuunnittelun on seurattava kehitystä ja yhteiskunnan muutoksia. Päästöttömien liikennevälineiden valinnan Helsingissä on oltava kannattavaa sekä taloudellisesti että ajallisesti. Siksi meidän on palautettava mahdollisuus yksivyöhykelippuihin joukkoliikenteessä. Joukkoliikenteen tulee olla kohtuuhintaista, modernia ja luotettavaa. Lippujen hintojen alentamiseksi kuntien maksuosuuksia tulisi nostaa.

TALOUDELLINEN KESTÄVYYS
Vastuullinen, kestävä ja pitkän aikavälin talouspolitiikka on hyvinvoinnin perusta. Kunnallisveroa ei tule nostaa, sillä se heikentää helsinkiläisten ostovoimaa kaupungissa, jossa elinkustannukset ovat jo valmiiksi korkeat. Helsingissä tarvitaan politiikkaa, joka tukee työllisyyttä ja luo edellytyksiä yrityksille ja elinkeinoelämälle toimia ja kasvaa. Korkea työllisyysaste tukee kaupungin taloutta ja vahvistaa julkisten palveluiden perustaa. Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joten on tärkeää, että myös pienet, paikalliset yritykset voivat menestyä kaupungin hankinnoissa ja kokevat Helsingin hyväksi paikaksi toimia.

Kilpailukykyisin kaupunki
Helsingin on uskallettava tehdä investointeja. Kaupungin kilpailijat eivät ole muut Suomen kaupungit, vaan muut Itämeren alueen suurkaupungit. Yritysten ja elinkeinoelämän on koettava Helsinki hyväksi paikaksi toimia ja työntekijöidensä hyväksi paikaksi asua. Meidän on panostettava kaupungin vetovoimaan ja markkinointiin. Kaikki uudenlaiset ja innovatiiviset yritykset ovat tervetulleita Helsinkiin. On luotava mahdollisuuksia erilaisille kokeiluille, ja jakamistaloutta on pidettävä yhtenä vaihtoehtona uusien mahdollisuuksien luomiseksi.

Liikennepolitiikka tarvitsee vuoropuhelua, ei vastakkainasettelua
Helsingin liikennejärjestelyjä tehtäessä,  meidän täytyy paremmin ymmärtää eri ryhmien tarpeita. Liikennekeskustelu on nykyään liian polarisoitunutta. Tarvitaan loogisesti yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä, joukkoliikennettä on kehitettävä kaupungin kasvun mukana, ja yksityisautoilu tulee olemaan osa kaupunkikuvaa myös jatkossa. Sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia Helsingissä on parannettava. Kun muutetaan yhä useampia katuja ydinkeskustassa kävely- ja pyöräteiksi tai joukkoliikennekaduiksi, kaupungin huoltotunnelia on kehitettävä siten, että läpikulku olisi edelleen mahdollista. Tarvitaan tunneli Länsisatamasta Länsiväylälle – liikennejärjestelyt Jätkäsaaressa ovat nykyisellään kestämättömät. Tietyömaiden aikana on parannettava merkittävästi väliaikaisia järjestelyjä kaikille liikenteessä liikkuville.

Kaupunginosien on saatava kehittyä
Kaupunkisuunnittelun on lähdettävä yksilön tarpeista. Helsinkiläisille kaupunkisuunnittelu on keskeinen kysymys, jotta palvelut toimivat, yritykset voivat menestyä ja ihmisten arki sujuu vaivattomasti. Yksi Helsingin vahvuuksista on kaupunginosien yhteisöllisyys ja niiden omaleimaisuus. Kaupunginosia on kehitettävä viihtyisiksi paikoiksi asukkailleen. Samalla Helsingin keskustasta ei saa tulla museota. Keskustan on oltava houkutteleva niin turisteille kuin kaikenikäisille helsinkiläisille. Tarvitaan huomattavasti kunnianhimoisempi strategia varmistamaan, että Helsingin ydinkeskusta säilyy mahdollisimman elinvoimaisena.

Enemmän asuntoja viihtyisässä ympäristössä
Helsingissä on asuntopula. Rakentamisella on sosiaalinen tehtävä, ja sen kautta voidaan edistää hyvinvointia ja luoda yhteisöllisyyttä. Rakentamista koskevat tarpeettomat normit ja pysäköintipaikkavaatimukset eivät saa nostaa asuntojen hintoja yhtä paljon kuin nykyään. Asuntosuunnittelun on oltava tiiviissä yhteistyössä joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräteiden suunnittelun kanssa. Paikoin voidaan rakentaa tiiviimmin ja korkeammalle, ja suurten kiinteistöjen peruskorjauksissa tulee sallia joustavampaa lisärakentamista, jotta remontteja voidaan osittain rahoittaa ja samalla lisätä asuntotarjontaa. Korjaus- ja uudisrakentamisessa on kiinnitettävä huomiota myös ulkonäköön ja arkkitehtuuriin, jotta kaupungin viihtyisyys lisääntyy. Östersundomin suunnittelua on vietävä eteenpäin panostamalla uuden kaupunginosan vetovoimaan sekä tarjoamalla myös pientaloalueita ja Townhouse-tyyppisiä koteja.

Helsinki – maailman älykkäin kaupunki
Megatrendit, kuten urbanisaatio, digitalisaatio, kiertotalous ja sähköistyminen, sopivat erinomaisesti kaupunkiin kuten Helsinkiin. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa paikallisilla ratkaisuilla on suuri merkitys. Positiivinen kehitys vaatii kuitenkin päättäjiltä avoimuutta ja uteliaisuutta uusien ratkaisujen omaksumiseen. Helsingissä sijaitsee useita Suomen johtavia korkeakouluja, ja siksi tutkimukseen perustuvaa innovointia, kaupungin ja korkeakoulujen välistä tiivistä yhteistyötä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia on edistettävä. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelupaikkoja tulisi lisätä. Kun luodaan luonnollisia tapoja kannustaa tiiviimpään yhteistyöhön, hyötyvät myös paikallinen elinkeinoelämä ja työllisyys.

Helsinki on älykäs kaupunki, mutta sen pysyminen sellaisena vaatii jatkuvia panostuksia. Älykäs kaupunki on kaupunki, joka on rakennettu asukkaidensa tarpeiden pohjalta, kestävästi, hyödyntäen teknologiaa ja digitalisaatiota keskeisinä ratkaisuina. Helsinki on täydellinen kaupunki toimimaan edelläkävijänä uusissa innovatiivisissa ratkaisuissa myös tulevaisuudessa. Älykäs kaupunki on myös kestävä kaupunki.

Paikallinen ymmärrys työmarkkinoista voi vahvistaa työllisyyttä
Kaupunki on ottanut vastuun työttömyyspalveluista ja sillä on nyt kaikki edellytykset parantaa työllisyyttä. Kaupungin on kyettävä paremmin tunnistamaan työmarkkinoiden tarpeet ja tarjoamaan työttömyyspalveluiden yhteydessä palveluja, jotka vahvistavat työnhakijoiden asemaa työmarkkinoilla. Työttömyyspalvelut on taattava myös ruotsiksi. Nuorten työllisyyteen on panostettava, ja siksi Ohjaamo-toimintaa on vahvistettava. Maahanmuuttajien kotouttamisessa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja. Maahanmuuttajille on tarjottava sellaisia kotouttamispalveluja, jotka parhaiten tukevat heidän asemaansa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

SOSIAALINEN KESTÄVYYS
Helsingin on oltava kaupunki, jossa asukkaat voivat hyvin ja ovat mahdollisimman onnellisia – kaupunki, jota leimaa inhimillisyys. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet antavat kansalaisille pitkän ja terveen elämän. Erilaiset yhteiskunnalliset uudistukset, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, on keskityttävä ihmiseen. Hoitoon ja huolenpitoon liittyvien uudistusten on keskityttävä yksilöön ja siihen, miten julkinen sektori voi tarjota palveluita parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun niitä tarvitaan.

Palvelujen saatavuuden omalla äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi, on toimittava Helsingissä nykyistä paremmin. Tämä on erityisen tärkeää terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Nuorimmat oppivat parhaiten omalla kielellään, mutta myös muiden kielten opetusta on tarjottava varhaisessa vaiheessa. On täysin mahdotonta hyväksyä, että ihminen ei saa hoitoa tai huolenpitoa omalla äidinkielellään silloin, kun hän on kaikkein heikoimmillaan.

Suuri panostus vanhustenhoitoon
Vanhustenhoito ei saa olla pelkkiä Excel-taulukoita – meidän on nähtävä ihminen ja taattava tuki, turvallisuus, viihtyisyys, hoito ja huolenpito. Helsingin vanhustenhoitoon kohdistuva kritiikki on otettava vakavasti. Tarvitsemme riittävästi ennaltaehkäiseviä palveluja, kotihoidon varmistamista sekä korkealaatuisia palveluja oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa, jos terveydentila heikkenee. On oltava tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja yksilöllisesti räätälöityjä monipuolisia palveluja. Kun lääkäripalveluja tarvitaan, vanhusten on päästävä lääkärin vastaanotolle ilman viivettä.

Hyvä varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta luovat tasa-arvoa
Helsingissä on jatkossakin oltava subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, eikä ryhmäkokoja saa kasvattaa liian suuriksi. Tämä tukee työllisyyttä, luo lapsillemme tasa-arvoisempia lähtökohtia ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan henkilöstön työoloja on parannettava edelleen, jotta useammat valitsisivat tämän tärkeän alan ja jotta nykyiset työntekijät kokisivat työnsä palkitsevana. Kun varhaiskasvatuksen henkilöstö voi hyvin, sillä on positiivinen vaikutus myös lapsiin ja heidän perheisiin. Helsingin on panostettava kaupungin pienimpiin asukkaisiin ja taattava turvallinen, viihtyisä ja inspiroiva arki varhaiskasvatuksessa.

Koulutus ehkäisee syrjäytymistä
Perusopetuksen on oltava tasa-arvoista ja tarjottava parhaat mahdolliset edellytykset lasten ja nuorten tulevaisuudelle. Toisen asteen opiskelupaikkoja on oltava riittävästi kaikille helsinkiläisille peruskoulunsa päättäville nuorille. Tämä on ollut erityinen haaste Helsingissä, sillä kaupungin lukiot houkuttelevat opiskelijoita myös muista kunnista. Ammattiopisto Prakticumilla on erittäin tärkeä tehtävä ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksen tarjoajana, ja sen rahoitus on turvattava.

Kaikilla nuorilla on peruskoulun jälkeen oltava mahdollisuus jatkokoulutukseen. Nuoret, joilla ei ole opiskelupaikkaa tai oppisopimusta, ovat vaarassa syrjäytyä. Helsingin nuorisotoiminta on tärkeä sektori, ja sen kehittämistä on jatkettava, jotta nuoret saavat eri tukipalveluita yhdestä ja samasta paikasta.

Nuorten psyykkinen hyvinvointi tarvitsee resursseja
Psyykkinen hyvinvointi on nostettava esiin – on oltava riittävästi resursseja, jotta mielenterveyden haasteisiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Tämän alan palveluja on erityisesti tarjottava nuorille, siellä missä nuoret liikkuvat. Meidän on panostettava matalan kynnyksen palveluihin.

Liikuntaa ja urheilua kaikille
Kannustaminen liikuntaan ja urheiluun jo nuorella iällä luo terveellisiä elämäntapoja ja edistää hyvinvointia. Jos ihminen harrastaa liikuntaa nuorena, on todennäköistä, että hän jatkaa terveellisiä elämäntapoja myös aikuisena. Siksi on tärkeää, että Helsingin tarjoamat liikuntapalvelut jatkossakin palvelevat kaikkia kaupunkilaisia, erityisesti lapsia ja nuoria. Urheiluseurat ovat tässä keskeisessä roolissa ja niiden tukemista on jatkettava. Urheilua on kohdeltava tasa-arvoisesti niin juniori-, seniori- kuin ammattitasollakin. Kaksoisuran edellytyksiä on vahvistettava.

Laaja kulttuuritarjonta lisää hyvinvointia
Kulttuuri edistää tutkitusti yksilöiden hyvinvointia. Eloisa ja monimuotoinen kulttuurielämä rikastuttaa yhteiskuntaamme ja tukee hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Helsingissä on laaja kulttuuritarjonta, ja sen on säilyttävä myös tulevaisuudessa. Kulttuuri rikastuttaa kaupunkia visuaalisesti, mutta ennen kaikkea se on ihmisiä varten. On tärkeää, että Helsinki voi olla kotikaupunki sekä ammattimaisille kulttuuritoimijoille että kulttuuri-instituutioille.

Ei sijaa rasismille tai syrjinnälle
Rasismi ja suvaitsemattomuus loukkaavat perusoikeuksia ja luovat eriarvoisuutta. On tärkeää, että Suomi ja Helsinki eivät tingi perusarvoistaan. Ketään ei saa syrjiä iän, sukupuolen, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiliittoon kuulumisen, perhesuhteiden, terveydentilan, toimintarajoitteisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai minkään muun henkilökohtaiseen ominaisuuteen liittyvän syyn perusteella. Toimiva kotoutuminen heti ensimmäisestä päivästä lähtien on ensiarvoisen tärkeää. Helsinki voi ottaa vastaan enemmän pakolaisia ja panostaa kotouttamiseen entistä paremmin. Kielenopetus, työllistyminen tai koulutus sekä yhteisöllisyys tulee asettaa kotouttamisen keskiöön. Myös kansalaisyhteiskunnan rooli on korvaamaton ja arvokas.