Viime vuosien haasteet ovat ravistaneet yhteiskuntaamme. Maailmanlaajuinen pandemia ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ovat horjuttaneet Eurooppaa odottamattomalla tavalla. Näiden akuuttien kriisien ohella ilmastokriisi koettelee meitä edelleen, eikä ole häviämässä mihinkään. Tarvitsemme edelleen nopeasti ratkaisuja sen ratkaisemiseksi.
Olemme viime vuosina joutuneet tekemään suuria taloudellisia panostuksia turvataksemme ihmisten elämän ja terveyden sekä varmistaaksemme yhteiskunnan turvallisuuden. Ei kuitenkaan ole oikein jättää siitä kertynyttä laskua lastemme ja lastenlastemme maksettavaksi. Siksi meidän on käytävä asiallinen ja vakava keskustelu tulevien vuosien taloudesta ja kasvusta. Tehtyjen linjausten on oltava kestäviä ja pitkäjänteisiä. Päätökset eivät saa vetää mattoa lasten ja nuorten edellytysten alta.
Vapautta ja vastuuta
Liberaali ajattelu on politiikkani ydin. Keskiössä on jokaisen ihmisen oikeus omiin valintoihinsa, mutta myös vastuu toiminnastaan ja muista ympäristössään. Yksittäisten ihmisten turvallisuuden tunne edellyttää toimivaa oikeusturvaa. Mutta samalla jokaisella on vastuu kohdella lähimmäisiään kunnioituksella ja avoimin mielin.
Suomen on tehtävä pitkäjänteisiä kestäviä valintoja. Minun Suomeni on kestävä, avoin, monikulttuurinen ja -kielinen, tulevaisuuteen suuntautunut ja kansainvälinen maa. Suomessa pitää olla mahdollista elää ympäristöystävällisesti, tarvittaessa saada laadukasta hoitoa ja hoivaa ja erinomaista koulutusta.
En sulje silmiäni ilmastonmuutokselle
Yhä harvempi luottaa siihen, että voimme politiikan kautta pelastaa planeettamme ilmastonmuutokselta. Nyt tarvitsemme poliitikkoja, jotka osoittavat, että ilmastonmuutoksen osalta emme voi sulkea silmiämme. Tarvitsemme poliitikkoja, jotka tekevät rohkeita, tarvittavia päätöksiä. Luottamuksen saamme vain ansaitsemalla sen.
Ilmastoasiat eivät koskaan ole eristettyjä ja vaativat siksi kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kestävin ratkaisuin. Suomen tulee olla hiilineutraali viimeistään 2035. Suomen pitää vähentää päästöjä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa hiilinielujaan. Verotuksella voimme ohjata valintoja. Saastuttaja saa myös luvan maksaa.
Energiatehokkuuteen ja kotimaisiin, uusiutuviin energialähteisiin panostaminen tukevat ilmastotyötä, parantavat omavaraisuutta ja energia turvallisuutta. Siten luodaan myös kasvua ja uusia työpaikkoja. Suomalaista tutkimusta ja innovaatiota pitää tukea, jotta se olisi alan johtavaa, ja että sitä kautta voimme löytää ilmastoratkaisuja ja samanaikaisesti luoda suomalaisille yrityksille onnistumisen paikkoja.
Meidän tulee kehittää modernia ja luotettavaa joukkoliikennettä, joka kulkee siellä, missä sitä tarvitaan, silloin kun sitä tarvitaan – ja joka hinnoitellaan siten, että kannattaa aina valita vähäpäästöinen liikenneväline. Autokantamme on uudistettava ja muutettava vähäpäästöiseksi.
Talot ja kiinteistöt kuluttavat paljon energiaa. Uudisrakentamisessa tulee olla elinkaariharkintaa ja energiatehokkuuden pitää olla todellista, ei teoreettista. Remonteissa on oltava kannattavaa tehdä rakennuksista energiatehokkaampia, jotta lämpö ei mene harakoille. Meidän on parannettava kierrätystä ja vähennettävä jätteiden määrää. Suositaan korjaamista uuden ostamisen sijaan.
Julkisissa hankinnoissa on asetettava ympäristökriteerit etusijalle.
Puhdas luonto on edellytys ihmisten elämälle
Ihminen on osa luontoa ja elämämme ovat riippuvaisia ympäristön ja luonnon monimuotoisuudesta. Lajirikkaus heikentyy jatkuvasti ympärillämme. Nyt on suunnanmuutoksen aika! Varjelemme parhaiten eri lajeja suojelemalla ja jossain tapauksissa ennallistamalla heidän elinympäristöjä, on sitten kyse merestä, maasta, metsästä tai kaupungista.
Kaikkia roskaamisen muotoja on vähennettävä. Parempi luontokasvatus ja -tiedottaminen voi tukea tavoitetta liittyen yksilöiden toimintaan, mutta tarvitsemme myös riittävästi resursseja ympäristöhallinnolle ja -valvonnalle sekä kolmannen sektorin toimijoille. Ruokatottumukset vaikuttavat ympäristöön. Meidän tulee edistää ekologista, ilmastoystävällistä ja paikallisesti tuotettua ruokaa.
Elinkeinoelämää voi yhä vahvemmin kytkeä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, kuten aikaisemmin ollaan nähty yritysten kytkentää ilmastonmuutoksen hillintään. Kaikkia toimijoita tarvitaan vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta.
Työ puhtaan Itämeren puolesta tulee tehostaa. Tarvitsemme lisää yhteisiä toimenpiteitä ja yhteistyötä Itämerivaltioiden välillä. Suomen pitää tietysti hoitaa oma osuus. Ei ole hyväksyttävää, että kaadamme edelleen likaista lunta ja vettä mereen. Elleivät kaupungit kanna tästä vastuuta, on toiminta kiellettävä lailla.
Arktisen alueen yhteistyötä tulee vielä tehostaa ja luonnonsuojelun tulee olla yhteistyössä keskiössä.
Kasvua jälkikasvulle
Vastuullinen, kestävä ja pitkäjänteinen talouspolitiikka on hyvinvoinnin perusta.
Tulevilla vaalikausilla julkista taloutta on vahvistettava. Keskeistä on kasvun panostukset, tuottavuuden parantaminen ja työllisyyden nostaminen 80 %:iin. Emme voi säästää kasvun edellytyksiltä tai kiristää veroa niin, että kilpailukykymme heikentyy entisestään.
Rehellisyyden nimissä on todettava, että tulevalla hallituskaudella on tehtävä sopeuttamista julkisen velkaantumisen vähentämiseksi. On kuitenkin haitallista keskittyä ainoastaan laskemaan, kuinka monta miljardia tulisi säästää. Julkista taloutta on voitava tasapainottaa sopeutusten, lisäntyneen työllisyyden ja kasvun kautta. Tämä vaatii tarkkoja vaikutusarvioita, jotta ei valikoidu toimenpiteitä jotka vaikeuttavat taloudellista tilannetta. En säästäisi varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta.
Kotitalousvähennystä olisi mahdollista korottaa ja laajentaa. Vähennyksen piiriin voisi sisällyttää uusia vähennyskelpoisia muotoja jotka tukevat kestävää kehitystä, kuten ompelija- ja räätälinpalvelut. Jakamistaloutta tulisi nostaa lainsäädännön harmaalta alueelta ihmisten talouden tukemiseksi ja vähentääksemme hiilijalanjälkiä.
Kasvu ja työllisyys ei parane verottamalla
Verotuksen tulee olla tehokas, oikeudenmukainen ja ennakoitava. Työn verotusta on laskettava ja sen sijaan kohdistettava verotusta terveydelle ja ilmastolle haitallisille kohteille. Suomen kokonaisveroaste on korkea muiden EU-maiden vertailussa ja jopa OECD on suositellut, että Suomen tulisi keventää työn verotusta. Verotuksen tulee kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä edistää kasvua. Perintö- ja lahjaveroa pitäisi tulevaisuudessa korvata verolla, joka maksetaan vasta, kun perintöä realisoidaan. Sokerivero tai vastaava terveysvero voisi vahvistaa veropohjaa ja siirtää kulutusta terveellisempiin elämäntottumuksiin ja hyvinvointiin.
Oma työpaikka kullan kallis
Korkea työllisyys vahvistaa julkista taloutta ja tukee julkisten palvelujen rahoitusta. Työllisyyden vahvistaminen vaatii toimenpiteitä laajasti.
Ihmisten osaamista pitää vahvistaa ja uudistaa. Tänään suomalaisten osaaminen ei tarpeeksi vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Tarvitsemme parempia edellytyksiä uudelleenkoulutukselle ja että omaa osaamista voi myös sujuvasti täydentää.
Asennemuutosta tarvitaan perhepolitiikassa, jotta lapset saavat parhaan mahdollisen alun elämässä ja vanhemmat saavat osallistua niin perhe- kuin työelämään. Vahvasti segregoituneet työmarkkinat tarvitsevat uudistusta, jotta henkilön valinnat työurasta perustuu omaan tahtoon ja osaamiseen eikä stereotyyppisiin oletuksiin.
Työhyvinvointia ja elämänlaatua pitää parantaa paremmalla johtajuudella. Tämä tukee yksilöitä, työnantajia, mutta myös julkista taloutta.
Työmarkkinat ovat tänään jossain määrin liian jäykät. Sääntelyä tarvitaan työntekijän oikeusperustan kannalta, mutta tarvitsemme myös uudistuksia työllisyysasteen vahvistamiseksi. Ansiosidonnaista päivärahaa pitää esimerkiksi uudistaa porrastamalla, jotta työn vastaanottaminen aina olisi kannustavaa.
Turvallisuutta elämän muutoksissa
Kun elämässä tapahtuu suuri muutoksia voi olla tarve yhteiskunnan tuesta. Jos joutuu työttömäksi, saa lapsen, sairastuu tai muuten on haasteita elättää itseään tai perhettään jostain syystä sinun on voitava luottaa siihen, että saat tukea päästä elämässä eteenpäin.
Tarvitsemme sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Pitää aina olla kannattavaa vastaanottaa työtä tai muita tehtäviä, jos elää etuuksien parissa, vaikka tehtävät olisivatkin lyhytjaksoisia.
Työttömyysturvaa on uudistettava niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa on vahvistettava.
Yrittäjien rooli on keskeinen vihreässä siirtymässä
Yrittäjien edellytyksiä investoida ja luoda uusia työllisyyttä tukevia työpaikkoja pitää yhä vahvemmin vahvistaa. Uudet työpaikat syntyvät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siksi on keskeistä, että yrityksille luodaan edellytyksiä onnistua ja Suomen tulee olla aidosti yrittäjämyönteinen maan.
Vihreä siirtymä ja digitalisaatio tukee kasvua ja antaa Suomelle suuria mahdollisuuksia. Tutkimus- ja kehityspanostukset ovat välttämättömiä kasvun saavuttamiseksi ja meidän tulee määrätietoisesti kasvattaa TKI-rahoitusta, jotta se nousisi 4 prosenttiin BKT:sta. Yritysten T&K-verovähennys tulee olla itsestään selvä osa tätä kokonaisuutta. TKI-toiminnan, korkeakoulujen ja startup-yritysten yhteistyötä pitää edistää.
Työvoimapula on yksi yritysten kasvun suurimmista esteistä, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Siksi ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava ja maahanmuuton prosesseja nopeutettava. Kaikkien Suomeen tulevien on heti saatava lupa työntekoon ja valmistuneiden ulkomaisen opiskelijoiden on saatava automaattisesti jäädä tänne.
Työmarkkinoiden uudistustarve ei ole hävinnyt minnekään. Tarvitsemme parempia edellytyksiä paikalliselle sopimiselle ja, että ihmiset voivat paremmin yhdistää erilaisia työn muotoja.
Yritykset eivät saa hukkua byrokratiaan. Yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa yrittäjyyttä eikä päinvastoin. Tarvitsemme toimivia digitaalisia ratkaisuja helpottaaksemme yritysten toimintaa. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus tulee edelleen huomioida yrittäjien riskinottoa. Yrittäjien sosiaaliturvaa on vahvistettava.
Jos valtio ottaa suuren roolin suurissa hankkeissa, niiden tulee aina olla tarkkaan harkittuja. Tällaiset hankkeet eivät missään nimessä saa johtaa siihen, että pienten yritysten innovatiiviset ideat eivät toteudu.
Nähdään koko maailma
Euroopassa vallitseva turvallisuuspoliittinen tilanne, missä tänään eletään, on haavoittuvampi kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Tämä aiheuttaa omat riskinsä, mutta niiltä ei vältytä kääntymällä sisäänpäin. Nyt on tärkeämpää kuin ehkä koskaan että Suomi on globaali tekijä.
Monimuotoiset ja laajat, poliittiset, kulttuuriset ja taloudelliset suhteet eri maiden ja myös alueiden välillä ovat olleet rauhan ja turvallisuuden takaajia. Valitettavasti on tullut selväksi, että tämä ei yksin riitä. Haluan kuitenkin nähdä että Suomella on aktiivista, kansainvälisiä pelisääntöjä kunnioittaen, kanssakäyntiä niin tavaroista, palveluista kuin tiedoista muiden maiden kanssa. Tällä on oma osansa positiivisten suhteiden luonnissa ja konfliktien torjunnassa. Meidän tulee puolustaa liberaalia demokratiaa, rauha ja ihmisoikeuksia. Meidän tulee edistää vapaata kaupantekoa ja vakaita pelisääntöjä.
EU:n tulee yhtenäisesti pitää kiinni pakotteista, jotka kohdistuu Venäjään ja myös laajentaa niitä niin kauan kuin Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu.
Suomi on pieni maa. Siksi meidän on tehtävä yhteistyötä ulkopolitiikassa läheisimpien ystäviemme, muiden Pohjoismaiden, mutta myös EU:n ja YK:n kanssa. Pohjoismaiden välillä on edelleen rajaesteitä. Rajaesteet on poistettava, jotta Pohjoismaista tulee maailman integroitunein alue.
On meidän vastuumme auttaa pakolaisia ja ihmisiä, joilta on riistetty koti ja turvallisuus — on sitten kyse sodasta, luonnonkatastrofeista tai vainoamisesta. Suomi voi nostaa pakolaiskiintiötään. Lähitulevaisuudessa Suomen väestörakenteessa on nähtävissä suuria muutoksia, jotka vaikuttavat erityisesti työmarkkinoihin. Toimiva kotoutuminen, jossa on räätälöity kielikoulutus ja todelliset työllistymismahdollisuudet, ovat tärkeitä hyvinvointiyhteiskunnan ja kilpailukyvyn ylläpitämiselle ja parantamiselle.
Suomella ja EU:lla on globaali vastuu saavuttaa tavoite, jonka mukaan kehitysapuun käytetään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista on tuettava.
Emme saa koskaan antautua autoritaarisille voimille, jotka uhkaavat sekä kansainvälisiä pelisääntöjä, maailmanlaajuista järjestystä että rauhaa.
Kyllä Natolle ja vahvalle kansalliselle puolustukselle
Viime vuosien haasteet ovat ravistelleet yhteiskuntaamme. Maailmanlaajuinen pandemia sekä Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan, joka uhkaa koko Euroopan vakautta, jättävät jälkensä. Lähiympäristömme on valitettavasti tänään epävarmempi kuin pitkiin aikoihin. Tarvitsemme maanpuolustusta ja politiikkaa, joka suojelee Suomen rajoja, yhteiskuntaamme ja kaikkien täällä asuvien ihmisten elämää parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa turvallisuutta Itämeren ympärillä ja koko Pohjois-Euroopassa. Suomen tulee olla rakentava jäsen Natossa. Meidän on kuitenkin muistettava, että lopullinen vastuu Suomen maanpuolustuksesta on aina meillä itsellämme ja siksi on tärkeää, että ylläpidämme ja kehitämme kansallista puolustusta.
Suomella on myös oltava entistä parempi huoltovarmuus vastaamaan erilaisiin hybridivaikutuksiin ja -uhkiin sekä niiden torjuntaan.
Ei vedetä mattoa lasten ja nuorten edellytysten alta
Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Meidän tulee pitkällä tähtäimellä pyrkiä siihen, että varhaiskasvatus olisi maksutonta. Varhaiskasvatuksen pitäisi tarjota lapsille parhaat mahdolliset edellytykset tulevaisuutta varten, mutta myös helpottaa vanhempien arjen palapeliä. Käytännössä se edellyttää subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden turvaamista, että ei laajenneta ryhmäkokoja entisestään, että voimme taata pätevän henkilöstön joka viihtyy työpaikallaan, ja että meillä aidosti on lähipäiväkoteja.
Suomen suurin menestys koulutuksessa kautta historian on ilmainen perusopetus. Taataan se myös tulevaisuudessa. Koulun on oltava turvallinen ja yhdenvertainen niin oppilaille, opettajille kuin muulle henkilökunnalle. Opettajilla on oltava riittävästi aikaa pedagogisten tehtävien hoitamiseen. Sen lisäksi kouluihin tarvitaan enemmän aikuisia, jotka voivat tukea oppimista. Hyvän oppilashuollon ja monipuolisen tuen saatavuus on varmistettava koko koulutuspolulla. Oppilashuoltoon tarvitaan lisäpanostuksia.
Nykynuoret kokevat stressiä, myös siksi, että jo lukiossa heidän on pakko tehdä valintoja, jotka hyvin pitkälle hallitsevat ja rajoittavat opiskeluvalintoja lukion jälkeen. Lukiokoulutuksen tulisi olla vahvemmin yleissivistävä ja ylioppilaskirjoituksia on muutettava paremmin mittaamaan juuri yleissivistystä. On luovuttava ensikertalaiskiintiöistä yliopiston opiskelijavalinnoissa. Toisen asteen ammatillista koulutusta on vahvistettava ja on varmistettava oppilaille myös lähiopetusta.
Koulutus, tutkimus ja innovaatio turvaavat tulevaisuuden kilpailukykyä. Se edellyttää edistyksellistä, joustavaa ja innovatiivista tuleviin haasteisiin sopeutuvaa yhteiskuntaa, joka samalla vaalii koko koulutuspolun toimivuudesta – varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Jotta korkeakoulut tuottavat yhteiskunnan tarvitsemaa osaamista ja opiskelijat onnistuvat opinnoissaan, on heidän hyvinvointi ja kohtuullinen toimeentulo taattava. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää on lisättävä ja opiskelupaikkoja on lisättävä, etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa tarve on suurin. Koulutuksen ja elinkeinoelämän läheinen yhteys on tärkeä, jotta koulutus vastaa yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Meillä pitää olla selkeämpiä näkemyksiä siitä minkälaista koulutusta ja osaamista huomisen työvoima tarvitsee.
Oikeus laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan
Kun sairastumme, on voitava luottaa siihen, että saamme tarvitsemaamme hoitoa ja hoivaa. Juuri nyt koko maassamme on hoitojonoja. Tämä on korjattava välittömästi, jotta ongelma ei laajene. Hoitotakuu on käytännössä toteutettava, realistisella aikataululla. Julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä on parannettava, enkä vierasta palveluseteleiden käyttöä hoidon saatavuuden turvaamiseksi.
Lääkäreitä ja muuta terveydenhuollon henkilökuntaa on lisättävä. Meidän pitäisi keskittyä parantamaan nykyistä hoitoa ja hoivaa sekä parantamaan alalla työskentelevien työehtoja. Hoitohenkilökunnan on voitava aidosti keskittyä ihmisten hoitamiseen, siksi tukitehtäviä tekevän henkilökunnan määrää ei saa vähentää.
Meidän on edelleen parannettava vanhustenhoitoa. Tärkeintä on, että myös ikäihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi arjessa. Yksilö pitää nähdä myös vanhustenhoidossa ja siksi tarvitaan erilaisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Ennaltaehkäisy on tärkeää ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa keskeistä toimivassa vanhustenhoidossa.
Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi tarvitaan mielenterveyttä, jotta ihminen tuntee olevansa terve. Mielenterveyden heikentyessä pitää olla tarpeeksi palveluita oikea-aikaisesti. Tarvitsemme matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja terapiatakuun. Osaavan työvoiman pula mielenterveyspalveluissa on korjattava kiireellisesti.
Kulttuuri ja urheilu hyvinvoinnin tueksi
Urheilun ja liikunnan kannustaminen nuorena johtaa terveellisiin elämäntapoihin myös aikuisiällä. Liikunta myös tukee hyvinvointia. Urheilun tulisi olla tasa-arvoista sekä juniori-, ammatti- että senioritasolla. Suomen-mallin kehittämistä tulee jatkaa paremmin mahdollistamaan lasten ja nuorten ilmaisen harrastamisen koulupäivän yhteydessä. Kulttuuri vaikuttaa tutkitusti yksilöiden hyvinvointiin. Elinvoimainen ja monipuolinen kulttuurielämä rikastuttaa yhteiskuntaamme, resilienssiä ja tukee ennaltaehkäisevästi hyvinvointia. Kulttuuria on nähtävä myös korkean osaamisen ja ammattitaidon toimialana. Meidän on vaalittava siitä.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille
Suomessa pidetään ihmisoikeuksia itsestäänselvyytenä. Monet ajattelevat että ihmisoikeustaistelijat kuuluvat kehitysmaihin tai diktatuureihin. Silti Suomea huomautetaan kerta toisensa jälkeen ihmisoikeusjärjestöjen suunnasta, ja syystäkin. Huomatuksia on tullut esimerkiksi Istanbulin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan yleissopimuksen osalta, alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO:n yleissopimuksen 169 ratifioinnista sekä vammaisten syrjinnästä. Nämä asiat on hoidettava kuntoon heti!
Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus loukkaavat perusoikeuksia ja luovat yhteiskunnassa ristiriitoja. On tärkeää, että Suomi ei anna periksi arvoistaan ja ettemme anna yhteiskunnassa tilaa äärikansallismielisyydelle ja muukalaisvihalle. Syrjinnän vastaista työtä pitää vahvistaa ja ylläpitää kaikissa viranomaisissa.
LHBTIQ+-tietämystä on lisättävä yhteiskunnassa, koska valitettavasti monet LHBTIQ+-ihmiset ovat edelleen alttiina väkivallalle ja viharikoksille. Sitä ei voida hyväksyä ja sateenkaari-ihmisten, erityisesti nuorten, turvallisuutta ja hyvinvointia tulisi parantaa. Yhteiskuntamme voi ottaa paremmin huomioon yhteiskunnan monimuotoisuutta. Translaissa on vielä korjattavaa, uudistuksesta huolimatta – esimerkiksi sukupuolen juridinen vahvistaminen pitäisi mahdollistaa alaikäisille.